Toiminnan tavoitteet työpaikoilla ja organisaatioissa
Työpaikan tyky-toiminnalle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: työntekijän terveys, toimintakyky ja hyvinvointi paranevat, työntekijöiden toimintakyvyn ja työolojen väliset ristiriidat vähenevät, työyhteisöjen toimintakyky paranee ja ne kykenevät itse kehittämään toimintaansa sekä työpaikan yhteistoiminta paranee.
Työkykyä ylläpitävä toiminta yrityksen ja yksilön kannalta pitää sisällään seuraavia asioita: työntekijän hyvinvointi lisääntyy, terveys paranee, työnhallinta ja suorituskyky paranevat, työn mielekkyys ja yhteistyökyky lisääntyy, työn tuottavuus kasvaa, työn laatu paranee, henkilöstökulut vähenevät ja hyvä henkilöstöpolitiikka toimii kilpailuvalttina.
Koko henkilökunnan tavoittaminen ja tukeminen on oleellista liikuntainterventioiden ja ohjelmien toteuttamisessa. Liikuntaohjelmien onnistunutta toteuttamista tukevat seuraavat tekijät: ohjelmalla on tarpeeseen perustuvat lähtökohdat ja päämäärät: toiminta suunnitellaan ja toteutetaan kiinteässä yhteistyössä eri henkilöstöryhmien kanssa, yritysjohto ja kokonaiset työyhteisöt sitoutuvat ohjelmaan, ohjelmat perustuvat terveyskäyttäytymisen teorioihin, ohjelmat ovat monipuolisia, joustavia, luottamuksellisia ja jatkuvia, ohjelmien tiedotus ja markkinointi tehdään perusteellisesti, ohjaajat ovat asiantuntevia, edistymisestä annetaan välitöntä ja yksilöllistä palautetta sekä ohjelman toteuttamista seurataan jatkuvasti.
Motivaatiota vahvistaa liikunnasta saatu palaute. Palaute voi olla esimerkiksi työyhteisön kannustus, sisäinen mielihyvä, onnistumisen elämykset tai kunnon paraneminen. Konkreettiset muutokset fyysisessä toimintakyvyssä ovat osallistumismotivaation ja liikuntatottumusten pysyvyyden kannalta merkittäviä.
Toiveet työnantajan antamista resursseista ja oheispalveluista
Tärkeimmät toiveet työnantajan järjestämän fyysisen työhyvinvointitoiminnan resursseista koskevat harrastetoimintaan annettua aikaa ja taloudellisia resursseja. Lisäksi taloudellista panostusta toiminnan järjestämiseksi toivotaan.
Yksi ehdotus rahallisen panostuksen toteuttamiseksi ovat liikuntasetelit, jotka toimisivat kuten lounassetelit, joista työnantaja on maksanut osan ja jotka mahdollistaisivat omaehtoisen harrastamisen itselle sopivassa lajissa itselle sopivaan aikaan.
Vaikeutena pidetään työnantajan antaman resurssin tasa-arvoisuutta kaikkia liikkujia kohtaan. Omaehtoisesti liikkuva haluaa saman tuen kuin työnantajan järjestämissä harrastekerhoissa käyvä. Toinen ongelma on se, miten resurssi jaetaan niille, jotka eivät halua osallistua fyysiseen työhyvinvointitoimintaan. Tasapuolisuutta tässä asiassa pidetään tärkeänä.
Erilaisia alennuslippuja erilaisille harrastuspaikoille toivotaan myös. Joskus toivotaan olevan myös sellaisia liikuntatapahtumia tai lajikokeiluja, jotka työnantaja mahdollisesti voisi maksaa kokonaan. Myös hierontapalveluihin ja fysikaaliseen hoitoon toivotaan tukea tai esimerkiksi viiden ilmaisen kerran hoitojaksoa vuoden aikana.
Taloudellisten resurssien kohdentamiseen ehdotetaan kuntotestejä, terveystarkastuksia ja omavalmentajajärjestelmää. Terveystarkastuksen ja kuntotestin jälkeen omavalmentaja tekisi jokaiselle henkilökohtaisen, omaan kuntoon, terveyteen ja työhön sopivan kunto-ohjelman.
Tämä lisää motivaatiota etenkin, jos toimintaan kuuluu myös jatkuva seuranta. Suunnitelmallisuuden ja jatkuvuuden myötä myös työntekijät motivoituvat ja sitoutuvat toimintaan paremmin.
Erilaisia liikuntaryhmiä toivotaan lähinnä työpaikan läheisyyteen. Ryhmiä pitäisi olla erilaisille tasoryhmille aloittelijasta kokeneeseen liikkujaan. Siksi tarvitaan ammattilaisia ohjaamaan toimintaa.
Työnantajalta toivotaan myös sitoutumista ja kannustusta. Motivoivaa olisi, jos aktiiviset liikkujat palkittaisiin esimerkiksi kerran vuodessa jollakin kannustepalkinnolla, vaikkapa hierontalahjakortilla. Kannusteet ovat yksi hyvä sitouttamiskeino liikkumiseen ja muuhunkin harrastepohjaiseen työhyvinvointoimintaan, mikäli motivaatio on muuten heikko.
Huomiota toivotaan kiinnitettävän myös työergonomian, työolosuhteiden ja työturvallisuuden tarkoituksenmukaisuuteen, kunkin työntekijän tarpeiden mukaan.
Tyky-toimintaa tulisi toteuttaa yrityksissä kolmella tasolla: edistämällä henkilöstön terveyttä ja toimintakykyä, terveellisillä elintavoilla sekä työn, työympäristön ja työyhteisöjen kehittämisellä ennaltaehkäisevästi. Toiminta on tärkeää suunnata henkilöille, joita uhkaa työkyvyn aleneminen. Vasta viimekädessä tulisi turvautua sairauksien hoitoon, kuntoutukseen, koulutukseen tai uudelleen sijoittamiseen.
Työpaikan työkykyä ylläpitävän toiminnan käytännön toimenpiteiden keskeisiä kohtia ovat työn ja työympäristön kehittäminen, työyhteisön ja työorganisaation toimivuuden parantaminen sekä työntekijän terveyden ja ammatillisen osaamisen edistäminen.
Lähtökohtana ovat työyhteisön ja työpaikan eri osapuolten aktiivinen toimintaan sitoutuminen, osallistuminen ja yhteistoiminta sekä vaikutusmahdollisuudet työterveys- ja työsuojelutyönä tehtävään sekä muuhun työpaikalla toteutettavaan työkykyä ylläpitävään ja edistävään toimintaan.
Työn, työmenetelmien, työn organisoinnin ja työympäristön turvallisuuden merkitys sekä työyhteisön toiminnan merkitys työkyvylle ymmärretään entistä laajemmin. Yksilön terveyteen liittyvät asiat ovat edelleenkin varsin keskeisinä esillä.
Voit tutustua hoitoaikoihimme tästä
Varaa aikasi hierontaa, niin keskustellaan lisää työkyvyn ylläpitämisestä. Varaa aikasi Tästä
